Hyvän keskusteluilmapiirin myötä olemme jo voiton puolella
Alueellisen kehityksen viestintä ei rajoitu pelkästään PR-teksteihin ja tietoon, vaan yhtä lailla on tärkeää löytää yhteinen sävy ja viesti, joka toimii ja tuntuu aidolta.
Investointiaikoina on tärkeää miettiä, miten viestimme ulospäin – ei vain investoijille ja elinkeinoelämälle, vaan myös laajemmin koko yhteiskunnalle. On siis olennaista huomioida alueen ja tulevaisuuden narratiivit, ja siksi osallistuminen on erityisen tärkeää. Kohtaamisemme haasteissa tarvitsemme toisiamme, ja jotta voimme rakentaa pysyvän vuoropuhelun, tarvitsemme yhteisen tavan puhua tulevaisuudesta. Jos keskitämme huomion vain suuriin etäisyyksiin ja ongelmiin, luomme itsellemme rajoittavan näkökulman omaan kehitykseemme. Jos vältämme riskien käsittelyä, myös uskottavuutemme on vaarassa. Tämä tarkoittaa, että kaikissa kehitysprojekteissa meidän on löydettävä keskitie, jossa keskustelu tuntuu hyvältä.
KNK-projektin puitteissa olemme saaneet mahdollisuuden tutkia nuorten näkemyksiä alueesta ja tulevaisuudesta. Suurin osa nuorista tuntee olonsa hyväksi ja pitää Etelä-Pohjanmaata turvallisena asuinpaikkana. Kuitenkin monet kokevat epävarmuutta tulevista työllistymismahdollisuuksista. Tämä on yksi suurimmista haasteistamme: miten voimme alueena luoda lisää mahdollisuuksia nuorille jäädä ja rakentaa elämäänsä täällä. Tämä tuo mukanaan asenteen ja vastuun yhteiskunnalle luoda tulevaisuuden toivoa. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kehitetään yhteisvoimin keskusteluilmapiiri, joka houkuttelee nuoria jäämään tai jopa muuttamaan seudulle. Vaikka nuoret kokevat, että enemmän toimintaa saisi olla, he arvostavat myös nykyisiä mahdollisuuksia ja yllättävän suuri osa vastaajista näkee itsensä jäävän tai palaavan alueelle. Tätä potentiaalia meidän tulisi hyödyntää nuorella iällä ja samalla näyttää mahdollisuuksia työelämässä ja elämässä laajemmin. Kun sävy kovenee, monet vetäytyvät – niin myös nuoret.
Yksi alueellisen kehityksen keskeisistä näkökohdista on luottamus ja sitoutuminen. Kun ihmiset tuntevat luottamusta yhteisöihinsä ja johtajiinsa, he ovat alttiimpia sitoutumaan ja ottamaan vastuuta. Etelä-Pohjanmaalla, jossa kolme kaupunkia työskentelee rinnakkain, on erityisen tärkeää kunnioittaa toistemme erilaisuuksia ja hyödyntää vahvuuksiamme, jotta voimme yhdessä kohdata tulevaisuuden haasteet. Käsitykset ja ennakkoluulot siitä, miten nuoret suhtautuvat esimerkiksi kieleen, eivät KNK-projektissa osoittautuneet paikkansa pitäviksi. Nuorten kyselyssä monikielisyys nähtiin arkipäivänä, ei esteenä, mikä antaa positiivisen kuvan tulevista sukupolvista.
Muutostilanteissa keskusteluilmapiiri usein heikkenee. Useimmissa tapauksissa näemme täydellistä polarisoitumista joko-tai -tilanteessa, erityisesti kysymyksissä, jotka koskevat vihreää siirtymää ja investointeja. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Osallistumisen myötä pääsee pitkälle, ja koskee myös niitä, jotka asettavat vaatimuksia. Miten voimme kohdata, missä tinkiä, ja mitä haluamme jättää tulevalle sukupolvelle? Sukupolvelle, joka haluaa tulevaisuuden toivoa, työtä, kehitystä ja joka välittää kestävyydestä?
Alueellisessa kehityksessä keskusteluilmapiiri on yksi keskeisimmistä tekijöistä pitkän aikavälin kestävyyden ja osallistamisen rakentamisessa. Nuorille tämä ei ole vain muodollisten kokousten ja keskustelujen kysymys – se liittyy myös kokonaisvaltaiseen tunteeseen olla mukana, kuultu ja kunnioitettu keskusteluissa. KNK-projektin puitteissa tutkimuksemme osoitti, että monet nuoret Etelä-Pohjanmaalla kokevat arjessaan turvallisuutta, mutta heillä on samalla myös epävarmuutta tulevista työllistymismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tämä johtuu suurelta osin siitä, miten kommunikoimme heidän kanssaan ja miten yhteiskuntana käsittelemme heidän huoliaan ja tulevaisuuden uskoaan.
Meidän on otettava vastuu yhteiskunnallisesta keskustelusta ja siitä, miten ratkaisemme kysymyksiä keskenämme. Tämä ei ole jonkun muun vastuulla, vaan olemme kaikki osa sitä kehityskeskustelusta, joka vie yhteiskuntaa eteenpäin. Tämä hyödyttää lopulta myös elinkeinoelämää ja sen edellytyksiä. Mutta päästäksemme tavoitteeseemme, nuorten näkemykset alueellisesta kehityksestä on otettava vakavasti, koska se on yksi avaintekijöistä